.

.

maanantai 9. tammikuuta 2017

Tulevaisuuden unelmia todeksi

Blogi on ollut hiljainen. Kauan. Ja ihan syystäkin.

Täällä on sairastettu kyllä kaikki pöpöt mitä vaan on ollut tarjolla. Oltiin koko perhe influenssassa joulunpyhinä ja sen jälkeen lapset sai jälkitautina korvatulehdukset. Pienin herra päätti jatkaa vieläkin sairastamista ja nyt odotellaan aikoja korva- ja lastenpolille. Elävienkirjoissa ollaan kyllä.

Tänään oltiin pienten kanssa tutustumassa uuteen päiväkotiin ja huomenna alkaa sitten uusi arki kunnolla rullata.
Mitkä on fiilikset itellä?

Odottavat. Odotan jännityksellä millaista meidän "elämä" tulee olemaan, sillä se muuttu todella suuresti. On hassua ajatella, että minä, joka oon viettänyt melkein viimeiset seitsemän vuotta mun lasten kanssa, en yhtäkkiä olekkaan niiden kanssa kun rapiat 5tuntia päivässä. Uusi arki pelottaa myös jollain tapaa, en vain oikeen osaa pukea sitä "pelko" sanaa fiilistasolla sanoiksi.
Viime yönä tuli kyllä fiilikset, "miks mä ryhdyn vaihtamaan tätä arkea?!!!". Isommat juoksi vuoronperään meidän huoneessa. Loman jälkeen palaaminen päiväkotiin jännitti. Pienin herra heräs siihen juoksuun ja vinkumiseen, joten unet oli tässä vaiheessa historiaa. Pienien torkkujen välillä kaksoset päätti kiljua kilpaa ihan muuten vaan. Perhepedissä nukkui aamulla mun lisäksi 3 lasta. Herätyskellon ilmoittaessa olemassa olostaan, olin valmis tekemään mitä vaan että saisin nukkua vielä muutaman tunnin. Totuushan oli kuitenkin se, että ylös oli noustava. Hivuttauduin varmasti noin puoli tuntia kohti sängynreunaa, jokaisella sentillä pienin poika heräs. Lopulta mulla ei enään ollut voimia ja fysiikka meni eri reittiä.. tipuin lattialle. Pidätin hengitystä, yrittäen olla hiljaa, koska olin varma että nyt heräs kaikki. Äkkiä pois huoneesta, koska meinasin kuolla nauruun. Oikeesti, voiko enään huonompi säkä olla? Lopulta aamu meni oikeen kivasti ja olin onnellinen  ajatuksesta "uusi arki". Ja olokin oli kuin.. Batmanilla

Pienet viihtyi mainiosti päiväkodissa. Ryhmä on sijoitettu rivitalon "normaaliin" asuinhuoneistoon (5h+k), todella ihana ja kodintuntuinen paikka. Näin pienille hoitolaisille kun unelma.

Uudet tuulet puhaltaa myös asunnon suunnalla. Pitkän jahkailun jälkeen, päätettiin laittaa asunto myyntiin. Meidän perhe alkaa todella kaivata nyt lisäneliöitä ja omakotitalo maaseudulta oliskin enemmän kun unelma. Toivotaan, että meidän vastoinkäymiset (sairastamiset) jäi viime vuoden puolelle ja olkoon vuosi 2017 tulevaisuuden suunnitelmien haaveilua ja toteutusta.

Itselle työnkuvaan kuuluu myös paljon muutakin kuin siivousta, nimittäin blogi juttuja. Oon aina haaveillut kirjoittaa "työkseni". Ajatus siitä on tuntunut kuitenkin jotenkin kaukaiselta. Nyt kuitenkin mulle maksetaan kirjoittamisesta (sisältyy siis työhön). Menee varmasti tovi, että tajuan kuinka paljon mua on onnistanut  pienen ajan sisällä. meidän juttuja pääsee lukemaan säännöllisesti Kiffelin sivuilta,
 
oma blogi saa kyllä myös päivityksiä ja lupaan linkata kun tekstejä on julki muualla :)

Ihanaa alkanutta vuotta ja energistä uutta viikkoa.

Mitä muille kuuluu?  :)
Sanna